lauantai 24. syyskuuta 2016

Syksyisiä tunnelmia

Jo jonkin aikaa kulunut alkusyksy on mennyt täällä päin hiukan tylsästi. Tekemistä ja tapahtumia ei ole ollut lähes ollenkaan, mutta olen parhaani mukaan yrittänyt keksiä itselleni tekemistä samalla kaavalla kuluvasta päivästä toiseen. Rakkaassa kotikaupungissani Mikkelissä harvoin saakaan mitään erikoista aikaiseksi. Kesällä satamassa ja hyvällä tuurilla jopa torilla saattaa olla jonkinlaista tapahtumaa, mutta heti syksyn tullessa kaupunkimme muuttuu tavanomaisen tylsäksi. Nyt täällä on meneillään jonkinlainen Art & Design -viikko, mutta en ole huomannut sen vaikutusta muualla kuin Viestikeskus Lokissa, jonne on rakennettu pieni "taikametsä" - siis jonkin sortin taideteos. Kävin katsomassa sitä eilen, ja viivyin paikassa kaksi minuuttia.

Tänä iltana on luvassa MAD Walk & Mayhem, yhdistelmä muotia ja live-musiikkia sekä luultavasti ylihinnoiteltuja juomia. Näillä näkymin olen menossa sinne joidenkin ystävieni kanssa, mutta mitä todennäköisemmin tiemme sieltä vie suoraan baariin, mitä todennäköisemmin siihen samaan jossa olemme viettäneet aikaa joka viikonloppu viimeisien kuukausien ajan, ja josta voi myös löytää samat naamat joka ikinen kerta. En halua kuulostaa liian negatiiviselta - tämänkin tekstin kirjoitan kieli poskessa ja hymy kasvoillani -, mutta niin paljon kuin pidänkin ajanvietosta ystävieni kanssa, voi aika hyvässäkin porukassa käydä tylsäksi nopeaan, jos jokainen viikonloppuilta on edellisen toistoa.



Haaveilen vähän väliä muutosta pääkaupunkiseudulle. Siellä asuu jo osa hyvistä ystävistäni ja on sanomattakin selvää, että Helsingissä ei meno ja tapahtumat lopu kesken. Jos raha ei olisi ongelma, vierailisin siellä päin asuvien kavereideni nurkissa vaikka joka viikko. Mutta olenhan edelleen työnhakija (sana on paljon nätimpi kuin 'työtön' joten päädyn käyttämään sitä), joten minun on mietittävä rahankäyttöäni tarkasti. Töitä haen silti lähes jatkuvasti, mutta mikään ei tunnu tärppäävän ainakaan vielä.

(Ei Helsinkiin muutto täysin mahdoton ajatus ole, ja oikeastaan hain tämän syksyn yhteishaussa Haaga-Heliaan tradenomiksi. Pääsykoe on ensi kuussa, joten saa nähdä miten käy. En kuitenkaan uskalla innostua vielä liikaa.)

Tuntuu kuin olisin vain valittanut koko tekstin ajan, vaikka tarkoitukseni oli yksinkertaisesti kertoa kuulumisistani. Ohhoh!

On syksyssä paljon hyviäkin puolia. Sää viilenee ja kesällä meitä piinanneet ötökät kaikkoavat. Luonto näyttää monin kerroin kauniimmalta lehtien muuttaessa väriään. Vaikka syksyn myötä saapuva pimeys onnistuu kerta toisensa jälkeen laskemaan mielialaani hetkellisesti, on tässä synkässä ja kylmässä vuodenajassa oma ihana fiiliksensä. Taas saa sytyttää kynttilöitä parvekkeelle ja pukeutua ihaniin syksyvaatteisiin, sekä juoda kuumia juomia sateisen ikkunan ääressä.




Ja pian onkin jo Halloween. No, onhan siihen vielä yli kuukausi, mutta normaalistkin aloitan intoilun ja valmistelun hyvissä ajoin. Nyt jo tiedossani on kahdet juhlat joiden väliltä valita. Olen jo jonkin aikaa suunnitellut tämän vuoden asuani. Tuntuu, että olen käyttänyt kaikki hyvät ideat loppuun, sillä en halua valita liian tavanomaista, tai puhki kulutettua asua, enkä missään nimessä samaa jota käytin muutama vuosi sitten. Onneksi olen jo keksinyt itselleni hyvän asun täksi vuodeksi, ja juuri eilen illalla tilasin ebaysta eri osia hahmoa varten. Viime vuotinen asuni maksoi kaiken kaikkiaan yli 100 euroa, joten onneksi tällä kertaa pärjään vain muutamankympin budjetilla.

Paremman tekemisen puutteessa näiden syksyisten mutta tylsien viikkojen aikana olen viettänyt aikaa mökillä entistä useammnin. Järvivesi ei ole enää lämpötilaltaan uimakelpoista, ellei toivo itselleen keuhkokuumetta, mutta saunomisesta on tullut minulle erittäin mieluisaa puuhaa. Melkein toivon että vuosi sitten asuntoa etsiessäni olisin valinnut sellaisen, jossa oli sauna mukana. Joitakin vuosia sitten teini-ikäinen Rosa ei voinut sietää saunomista ja saattoi olla koko kesän käymättä siellä kertaakaan, en voi uskoa sitä todeksi.

Olen myös innostunut lenkkeilemään useammin; käyn kolmesta kuuteen kertaan viikossa Kalevankankaan lenkkipolulla juoksemassa, Normaalisti kuljen 7 kilometrin reitin, mutta laiskoina päivinä oikaisen viiden kilometrin polkua pitkin. Kuulokkeet korvilla, aurinkolasit silmillä, sekä - myönnän olevani yksi monista peliin hurahtaneista - Pokémon Go -sovellus esillä on ihanaa nauttia raikkaasta ilmasta ja kauniista maisemista.

Ja tietysti iso osa arkipäivistäni on mennyt tv-sarjojen parissa. Minut tuntevat ovat kyllä huomanneet miten helposti jään koukkuun sarjoihin, joita alan katsoa. Pelkästään loppukesän ja syksyn aikana olen katsonut Netflixistä ja HBO Nordicilta lävitse Stranger Thingsin, iZombien, Orange is the New Blackin, sekä tällä hetkellä kesken minulla on Pleaky Blinders. Kuluneen vuoden 2016 aikana olen ehtinyt aloittaa peräti yhdeksän minulle uutta sarjaa. (Vuosi sitten en ollut lainkaan kiinnostunut Game of Thronesista??) Tästä voi päätellä miten hyvin käytän kaiken käsissä olevan vapaa-aikani. Olen kipeästi järkevän tekemisen tarpeessa.



Mitään tämän kummallisempaa ei syksyyni tällä hetkellä kuulu. Tekstin tarkoitus olikin vain päivittää sivua ja tuoda esille uusimpia kuulumisiani. Toivon mukaan elämäni muuttuu pian mielenkiintoisemmaksi, ja ehkä saan jopa enemmän kirjoittamisen aiheita. Viimeistään Halloweenina tulen palaamaan seuraavan kerran blogini pariin. Alla on vielä muutama syksyinen valokuva, jotka on otettu mökkimme lähellä olevalta Neitvuorelta, jossa kävin viime viikonloppuna.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti