maanantai 12. tammikuuta 2015

Tammikuinen matka Tallinnaan




Minä ja kaksi ystävääni, Niina ja Osku, saimme hieman yli viikko sitten extempore-idean lähteä Tallinnaan pariksi päiväksi. Niina löysi halpoja matkatarjouksia netistä, joista valitsimme itsellemme toimivimman. 1 yö laivalla ja toinen yö hotellissa -tarjous maksoi vain 50euroa henkilöä kohden, joten varasimme matkan samantien. Varasimme myös halvat bussimatkat Mikkelistä Helsinkiin keskiviikolle, jolloin reissumme alkoi, sekä paluumatka perjantai-illalle, jolloin tulimme takaisin kotiin. Emme kauaa ehtineet miettiä ennenkuin asia oli jo sovittu ja liput hankittu.

Lähdimme siis matkaan viime keskiviikkona, matkakeskukselta, iltapäivällä kello 15. Olimme melkein ainoat matkustajat lähes koko neljätuntisen ajan, joten päätimme leiriytyä bussin takaosaan. Helsingissä olimme alkuillasta, joten meillä oli muutama tunti aikaa päästä keskustasta Katajannokalle.

Viking XPRS, jolla matkustimme, lähti liikkeelle kello 21.30. Laivaan päästyämme kävimme viemässä matkalaukut hyttiimme, ja lähdimme etsimään ruokapaikkaa. Taxfree-myymälästä ostimme hieman juomia tulevaa iltaa varten. Laivassa oli kaksi baaria, mutta ihmisiä juhlimassa meidän lisäksemme ei ollut kuin korkeintaan parikymmentä. Laivasta oli määrä poistua seuraavana aamuna jo seitsemältä, joten suurin osa matkustajista taisi viettää yönsä rauhallisesti hytissä. Kaikki eivät olleet edes hankkineet hyttiä, muutamia ihmisiä näkyi laivan käytävillä istumassa matkatavaroidensa kanssa. Hytissä laittautumisen ja juomisen jälkeen ostimme muutaman juoman baarista, mutta sekin meni kiinni jo klo 02, jonka jälkeen jatkoimme taxfreesta ostamillamme eväillä. Kävimme myös kannella laivan ollessa vielä liikkeellä. Voimakas tuuli ja kylmyys olivat järisyttäviä, joten pitkään emme voineet nauttia olostamme, ja senkin pienen hetken meidän oli pidettävä kaksin käsin kiinni kaiteesta. Vietimme lähes koko yön klubipuolella, jossa sentään soitettiin musiikkia aamuun asti. Lyöttäydyimme samaan porukkaan muiden paikalla olevien matkustajien kanssa, tanssimme, joimme ja juttelimme yhdessä. Aika meni todella nopeasti ja ennenkuin huomasinkaan, kello oli jo lähes seitsemän ja oli aika luovuttaa hytti. Täysin nukkumatta yritimme kiireessä kasata tavaramme ja valmistautua lähtöön. Onnistuimme suututtaa siivoojat hidastelullamme, ja taisimme olla viimeiset laivasta poistuvat, yli puoli tuntia myöhässä määrätystä ajasta.






Laivan kannella oli lähes mahdotonta pysyä pystyssä ilman tukea.





Sininen enkeli (oik.) on pakollinen jokaisella laivareissullani!








Onneksemme pääsimme sataman vieressä sijaitsevaan hotelliimme samantien, ja Niinan ja Oskun vielä lähtiessä aamupalalle minä kävin suoraan nukkumaan. Puolenpäivän jälkeen heräsimme ikäviin remonttiääniin (ilmankos matka olikin halpa) ja hitaan heräämisen jälkeen lähdimme kävellen kiertämään Tallinnan vanhaa kaupunkia. Kävimme syömässä täytettyjä lettuja ja hengailimme edelleen pystyssä olevalla joulutorilla - siellä oli jopa poroja pienessä aitauksessa! Mieleni olisi tehnyt ostella kaikkea turhaa ja söpöä pikkuputiikeista, joita kadut olivat täynnä, mutta päätin säästellä rahojani niin pitkälle kuin mahdollista. Niina halusi näyttää meille Labor-nimisen baarin, jossa hän oli käynyt aiemminkin, joten menimme sinne juomaan yhdet. Paikka oli aivan mielettömän hieno, teemana siellä on laboratorio; baarimikoilla oli valkeat pitkät takit ja drinkit ja shotit tarjoiltiin koeputkista. Seinille oli maalattuna värikkäitä ja hienoja teemaan sopivia kuvia. Juomien jälkeen menimme takaisin hotellille, jossa muutaman tunnin ajan hengähdimme ja aloittelimme baari-kierrosta varten.

Hell Hunt -nimisessä ravintolassa tilasimme halvat ja pienet, mutta täyttävät, ruoka-annokset ja juomat. Muut ostivat kirsikkaolutta - joka oli todella hyvää, vaikka yleensä en oluesta pidä - ja minä baarin oman siiderin. Paikka oli todella viihtyisä, seinillä oli mielenkiintoisia tauluja, alakerrassa maan alla ehkä hienoin koskaan näkemäni tupakointialue, mutta kaikista eniten minua ihmetytti uskomattoman halpa hintataso. Kuudella eurolla sain ison juoman ja lautasellisen herkullista valkosipulileipää.



Ateriani matkan ajalta.








Seuraavaksi palasimme takaisin Laborbaariin, ja pian tajusimme siellä olevan myös alakerta, johon siirryimme juomiemme kanssa. Tuo paikka, vaikka pieni olikin, muistutti bilepaikkaa etsivän taivasta. Huone oli täynnä juhlimaan tullutta nuorisoa, jotka pelasivat beerpongia kahdessa eri pöydässä, yhdessä nurkassa seisoi mielenkiintoinen DJ-kopin ja akvaarion yhdistelmä, ja tunnelma oli kaiken kaikkiaan kuin amerikkalaisissa elokuvissa nähtävissä college-bileissä. Kaiken kruunasi kun tunnistin taustalla soivan musiikin olevan Musen Knights of Cydonia. Laborin alakerta on kuulemani mukaan paikallisen nuorison vakiopaikka, ja siltä se toden totta näyttikin. Minusta tuntui kuin olisimme kuokkineet teinien yksityisiin bileisiin, mutta viihdyimme paikalla pidemmän aikaa, sen menoa seuraten.

Kävimme vielä Laborin vieressä olevassa Nimetassa, josta Niinan kanssa saimme 2 yhen hinnalla -juomat. Myöhemmin yöllä lähdimme kiertämään vanhan kaupungin katuja ja etsimään seuraavaa paikkaa johon pysähtyä, mutta vaihtoehdot alkoivat olla vähissä. Ainoa paikka jonka löysimme, olikin strippibaari ja sisäänpääsymaksu 10 euroa. Päätimme palata vielä takaisin Laboriin. Päädyimme istumaan samaan pöytään paikallisen kanssa, joka tarjosi meille juomia. Tuossa vaiheessa iltaa normaalistikin sitä alkaa keskustella tuntemattomien kanssa, ja itse löysin paikalla myös suomalaisia, joiden kanssa vaihdoimme muutaman sanan.

Tallinnan baareissa pilkku tulee paljon Suomessa totuttua myöhemmin, ja Labor meni kiinni vasta kuudelta. Jotkut paikallisista klubeista ovat auki jopa 24/7. Kiertelimme vielä tunnin ajan katuja pitkin ja pohdimme, olisiko jo aika palata hotellille. Matkamme hintaan sisältyvä aamupala tarjoiltiin jo seitsemältä. Kävimme siis syömässä sen, jonka jälkeen kävimme suoraan nukkumaan. Unta emme ehtineet saada paria tuntia enempää, ja puoliltapäivin jätimme matkalaukut hotellille säilytykseen, ja lähdimme väsyneinä ja huonovointisina keskustaan. Seuraavat neljä tuntia vietimme Viru Keskusta ja Sadamarkettia kiertäen, ja kävimme myös muutamassa viinakaupassa etsimässä kotiin viemisiä. Eihän Tallinnanreissu ole minkään väärti ellei sieltä tuoda halpaa alkoholia mukana? Ihme ja kumma sain jo valmiiksi täyteen matkalaukkuuni mahtumaan vielä useita pulloja. Vaivaisella muutamallakympillä sain ostettua 4 viinipulloa, kaksi likööriä, absintin sekä vielä paluumatkalta laivalta Winter Jackin, eli talvisen Jack Daniels -omenaviskin.

Neljän ja viiden välillä haimme tavaramme hotellilta ja lopulta lähdimme matelemaan laivalle. Paluumatka Helsinkiin kesti vain 2,5 tuntia joten sen ajan kulutimme istuksien siellä mihin ikinä mahduimme. Tällä kertaa meno laivalla oli paljon riehakkaampi kuin mitä se oli ollut keskiviikkoiltana. Jos vain meillä olisi ollut vielä hytti niin olisin mielelläni jäänyt jatkamaan bilettämistä.







Shotit olivat erittäin imeliä ja nousivat päähän vauhdilla.





Helsinkiin päästyämme odotimme vielä muutaman tunnin, jotta pääsisimme Onnibussiin. Automatkalla kotiin olin miltei nukahtaa, ja kolmen jälkeen yöllä oma koti ja oma sänky tuntuivat taivaallisilta. Koko reissu, huolimatta ikävästä säästä, väsymyksestä ja joka puolella kroppaa tuntuvasta kivusta, oli todella upea. Päämäärättömyys ja spontaani "mennään nyt vaikka tuonne" -asenne eivät haitanneet yhtään, vaan pikemminkin tekivät kaikesta hauskempaa ja yllättävämpää. Suunnittelimmekin jo seuraavaa matkaa, jolloin otamme useamman ystävän mukaan ja juhlimme vähintään kaksinverroin enemmän. No ei nyt sentään, enempi uni ja vähempi juominen voi silti olla hauskaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti