maanantai 4. marraskuuta 2013

Halloween

Viime lauantaina minä ja kaksi ystävääni, Amanda ja Helene, järjestimme juhlat Halloweenin kunniaksi. Juhlapaikkamme oli Amandan kotona, lähellä Hirvensalmea. Bileet olivat hyvin pienet, paikalla meitä oli 11 ihmistä. Olimme kutsuneet enemmän porukkaa, mutta monet eivät päässeet tulemaan. Olimme suunnitelleet näitä juhlia jo usean kuukauden ajan ja käyttäneet rahaa koristeluihin ja ruokiin montakymmentä euroa, ja lopputuloksena olikin oikein mukavat, vaikkakin rauhalliset juhlat.

Itse menin Amandan kanssa paikalle jo edellisenä iltana, joten saimme aloitettua juhlapaikan koristelun jo ajoissa lauantai-päivänä. Helene ja Tuomas tulivat myös auttamaan paikan kunnostamisessa ja pidemmän aikaa levittelimmekin hämähäkinseittiä ja kynttilöitä ympäri taloa. Vieraat saapuivat paikalle kuuden ja kahdeksan välillä.

Kyseessä oli naamiaisjuhlat, ja kaikki olivatkin jaksaneet panostaa asuihinsa todella hyvin. Paikalla oli erilaisia kauhuhahmoja kuten Kaunan Kayako, Jigsaw ja Frankensteinin morsian. Itse olin pukeutunut Kellopeli Appelsiinin Alex DeLargeksi. Olin jo pidemmän aikaa halunnut pukeutua kyseiseen hahmoon. Laittautuminen ei minun osaltani vienyt puolta tuntia pidempää (tekoripsien kiinnitys luonnistui paljon helpommin mitä olin olettanut) joten ylimääräistä koristeluiden ja pukeutumisen jälkeen jäi melko paljon. Kuitenkin kiire iski kun ensimmäiset vieraat ilmestyivät paikalle kaiken ollessa keittiön puolella vielä keskeneräistä. Muiden laittaessa hieman vaativampia meikkejään minä hääräsin uunin ääressä ja täytin boolimaljaa.


Halloweenlyhdyn kaiversin kurpitsasta jo pari päivää aiemmin.







Laitoimme myös The Ring -elokuvasta tutun videonauhan pyörimään 
televisioruudusta uudelleen ja uudelleen koko illan ajaksi.



Varsinkin tarjoamisiin olimme halunneet panostaa, ja ruoka näyttikin maistuvan hyvin kaikille. Olimme ostaneet Halloween-nugetteja Lidlistä, sekä teimme "muumioita" nakeista ja taikinasta. Sipsipusseja oli kolme ja Makuunista ostettuja irtokarkkeja ja kurpitsa-vaahtokarkkeja. Boolin teimme omenamehusta, Hartwallin omenalimusta ja salmarista, ja tarjosimme myös oransseja shotteja, jotka oli sekoitettu verigreippilikööristä ja mangon makuisesta hedelmäviinistä. Leipomani kaksi kurpitsapiirakkaa unohtuivat illan aikana täysin ja jäivät siis syömättä, mutta ne maistuivat hyvin seuraavana päivänä ainakin Amandan perheelle. Toisen piirakan toin kotiin ja se on vielä jääkaapissa syömättä.







"Das ist mein Teil!!"







Omena-salmiakki-booli ja seassa karpaloita koristeena.
Juoma oli hyvää ja nousi päähän melkoisella vauhdilla.




Ilta meni mukavasti pöydän ääressä istuen, jutellen, Pyramidi-juomapeliä pelaten ja musiikkia kuunnellen. Olimme kasanneet 5 tunnin mittaisen teemaan sopivan soittolistan, mutta myöhemmin illasta jokainen alkoi soittaa Youtuben kautta omaa mielimusiikkiaan. Suurin osa porukasta lähti koteihinsa melko ajoissa, ja mitä vähemmän ihmisiä paikalle jäi, sitä omituisemmaksi juttumme menivät. Pelasimme muutaman viimeisen kesken pullonpyöritystä ja tehtäviä pelissä olivat mm. minun täytyi mennä kävelemään yksin pimeään kellariin (yritin säikäyttää muut huutamalla kuin olisin nähnyt kummituksen) ja Amandan piti juosta talon vieressä olleella pellolla ja huutaa Harper's Island -ohjelmassa kuolleiden hahmojen nimet oikeassa järjestyksessä (ei kauan sitten pitämämme maraton on vieläkin selkeänä muistissa). Myöhään aamuyöstä istuimme vain paikallamme ja puhuimme "syvällisiä".

Nukkumaan kävimme noin viiden aikoihin aamulla. Heräsin hieman ennen yhtätoista ja muiden vielä nukkuessa siivoilin keittiötä ja söin aamupalaa. Siivoaminen ei vienyt kauaa aikaa ja kotiin pääsin päivällä kolmen jälkeen.












"The Korova milkbar sold milk-plus, milk plus vellocet or synthemesc or drencrom, 
which is what we were drinking. This would sharpen you up and 
make you ready for a bit of the old ultra-violence."




Olen erittäin tyytyväinen omaan asuuni, jonka olin kerännyt kasaan vaatekappale kappaleelta, kirpputorilta, ebaysta ja tavallisista vaatekaupoista. Yleensä jos suunnittelee itselleen pukua naamiaisiin, tai ylipäätään mitään mikä vaatisi hieman luovuutta ja mielikuvitusta, tuppaa lopputulos olemaan paljon suunniteltua huonompi ja pettymys. Tällä kertaa asia meni aivan päinvastoin. Asuni ei ole tietty täysi kopio alkuperäisestä versiosta, mutta olen hyvin ylpeä aikaansaannoksestani. Molokoa en illan aikana juonut, mutta poseerasin muutamassa kuvassa lasillisen kanssa ja annoin lopulta maidon Amandan kissalle.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti