perjantai 7. kesäkuuta 2013

AMK-valintakokeet

Aiemmin keväällä hain yhteishaussa opiskelupaikkoja ammattikorkeakouluihin, Jyväskylään, Savonlinnaan ja Joensuuhun matkailu-aloille, sekä Joensuuhun viestintään. Sain valintakoekutsut niistä jokaiseen. Jyväskylässä järjestetty koe oli valtakunnallinen, ja sen tulos hyväksyttäisiin muissakin saman alan opiskelupaikoissa, mutta sain kutsujen saapuessa selville, että Savonlinnassa minun täytyisi osata venäjää, sillä osa opinnoista siellä suoritetaan sillä kielellä. Luovuin toivosta sen suhteen samantien, mutta vielä on kolme paikkaa, jonne saattaisin päästä. Kokeet olivat tällä viikolla, ja tiistai-aamuna lähdin suuntaamaan Jyväskylään, matkailun valtakunnalliseen kokeeseen, jonka tulos hyväksytään myös Joensuun samalla alalla. Kolmen päivän ajan matkustin autolla useita tunteja, kilometrejä kertyi yhteensä melkein 850, ja vaikka minun tarvitsi vain istua auton kyydissä (pappani, äitini isä, kuskasi minua paikasta toiseen joka päivä), jatkuva reissaaminen uuvutti sekä henkisesti että fyysisesti.

Tiistaina lähdin siis Jyväskylään, ja mukaan henkiseksi tueksi tuli ystäväni Milla. Kello 9 aikoihin aamulla pääsimme JAMKin pääkampukselle, jossa järjestettiin alan valintakoe. Kokeeseen kuului kaksi esseetä, suomenkielinen analyysi tekstistä, jossa käsiteltiin asiakaslähtöisyyttä matkailu-alalla, sekä englanninkielinen hieman lyhyempi, jossa piti pohtia kielitaidon tärkeyttä palveluammateissa. Lisäksi jouduimme laskemaan neljä matemaattista tehtävää, prosenttilaskuja jokainen. Kokeen sisältö tuli minulle hieman yllätyksenä, mutta helpotus oli, ettei siihen olisi voinut valmistautua mitenkään. Suoritin matikantehtävistä puolet ja kirjoitin esseet niin hyvin kuin osasin, mutta en usko yltäneeni parhaimpaan mahdolliseen suoritukseen. Käytin kokeen tekoon sille varatun ajan 2½ tuntia, mutta silti tuntui kuin aika olisi loppunut kesken. Loppupäivän minä ja Milla pyörimme keskustassa, ja illemmasta lähdimme takaisin Mikkeliin. Alunperin tarkoitus oli jäädä yöksi Jyväskylään, mutta lähdin mielelläni kotiin nukkumaan.

Keskiviikkona jouduin jälleen heräämään liian ajoissa, ja lähdimme suuntaamaan takaisin Jyväskylään, tällä kertaa matkaseurana papan lisäksi oli mummoni. Minulla oli edessäni vielä haastattelu, jota jännitin paljon enemmän, sillä tuntemattomille puhuminen, varsinkin paineen alla, ja hyvän vaikutuksen tekeminen eivät ole vahvinta alaani. 20 minuutin mittainen haastattelu oli kuitenkin yllättävän rento ja mukava, paikallani oli samaan aikaan kanssani toinenkin hakija, ja pääsimme yhdessä keskustelemaan matkailu-alan opinnoista ja siitä, mitä niiltä odotamme. Lisäksi yritimme vakuuttaa haastattelijat omasta pätevyydestämme ja kerroimme tulevaisuudensuunnitelmista. Minä mainitsin uratoiveessani tapahtumajärjestämisen, ja taisin osua naulan kantaan, sillä se on kyseisen koulun ja alan isoimpia linjoja. Pariin otteeseen unohdin mitä minun oli tarkoitus sanoa, ja menin hämilleni kun minulta tivattiin missä aion olla vuonna 2020, mutta muuten haastattelu sujui hyvin.

Haastattelun jälkeen, ja oikeastaan koko aamun ja päivän, olin todella väsynyt vähäisistä yöunista ja stressistä, ja olisin halunnut lähteä samantien jatkamaan matkaa, mutta jäimme useaksi tunniksi keskustaan kiertelemään kauppoja ja käymään kahvilla. Kappahlista löysin ihanan nahkalaukun, joten kaikki se kiertäminen ei ollut aivan turhaa. Helle, kokeiden aiheuttama stressi ja se, etten ollut syönyt melkein mitään, kostautuivat ja automatkalla Joensuuhun tulin todella huonovointiseksi. Illalla perille päästyämme kävimme joen vieressä sijaitsevassa, pizzeria/baari/terassiksi muutetusta ladossa syömässä pizzat. Omaani valitsin täytteiksi aurajuuston, punasipulin ja jonkin italialaisen erittäin suolaisen kinkun, mutta maku oli parempi kuin mitä voisi kuvitella. Pahoinvointiin kokonainen pizza ja monen tunnin kävely vääränkokoisilla kengillä ei kuitenkaan auttanut.

Torstai-aamuna sain nukkua hieman pidempään, sillä olinhan jo valmiiksi oikeassa kaupungissa. Klo 8.30 aikoihin raahauduin Joensuun ammattikorkeakoululle Tiedepuistoon, ja melkein heti saapumiseni jälkeen aloitimme kokeen. "Koe", tarkemmin sanottuna suunnittelutehtävä, oli rento. Saimme eteemme tyhjän A3-paperin ja ohjeistuksen tehdä mediasuunnitelma kuvitteelliselle vuoden päästä alkavalle ohjelmasarjalle nimeltä "Kokin eväät". Ensimmäisen puolituntisen tuijotin tyhjää paperia ja mietin, miten ikinä keksin mitään omaperäistä, mikä eroaisi kaikkien muiden, monien kymmenien hakijoiden suunnitelmista. Lopulta päädyin melko yksinkertaiseen ratkaisuun, ja aloin kirjoittaa tekstiä siitä miten ohjelmalle voisi tehdä oman sivuston nettiin, ja järjestää arvontoja ja kilpailuja, jotka kiinnittäisivät katsojien mielenkiinnon. Ei siis mitenkään ennennäkemätön idea, mutta se oli ainoa mitä sain päähäni. Haastattelut järjestettiin kokeen aikana, noin kymmenen minuutin välein tutorit lähtivät saattamaan meitä naapurirakennukseen. Minun haastatteluni oli 11.10, ja sujui ihan mukavasti, kerroin harrastavani kirjoittamista ja valokuvaamista, ja käyneeni peruskoulussa useita media-kursseja. Kerran tai kaksi menin sekaisin sanoissani, ja unohdin mainita jotakin tärkeää, mutta sitä on turha näin jälkeenpäin murehtia. Haastattelun jäleen palasin koesaliin, ja viimeistelin työni nopeasti.

Keskipäivän aikoihin pääsimme viimein lähtemään kotimatkalle. Pysähdyimme matkan varrella olleeseen Jari-Pekkaan syömään, ja autossa istuessa kuuntelin musiikkia, kuvasin avonaisesta ikkunasta maalaismaisemia, ja nukahtelin silloin tällöin. Kotiin päästyämme pystyin vihdoin huokaisemaan ja tajuamaan kesäloman alkaneen. Nyt täytyy vain toivoa parasta valintakokeiden suhteen ja alkaa odotella tuloksia.



Jyväskylän ammattikorkeakoulun Dynamo
 
 
Karelia-ammattikorkeakoulu, Tiedepuisto
 
 
 

 

 
 
 
Nyt voin sitten keskittyä kesäloman viettoon! Aika hassua ajatella näin, olen kuitenkin ollut "lomalla" jo kaksi kuukautta. Mutta nyt kun sain nuo valintakokeet pois alta, voin lakata stressaamasta ja keskittyä hauskanpitoon. Joka kevät sanon "ensi kesästä tulee paras kesä!", mutta tällä kertaa aion todella panostaa siihen että näin tapahtuisi. Suunnitelmissa on paljon mökkeilyä ja rentoutumista, tämän kuun lopussa lähden Rock the Beach -festarille Helsinkiin ystäväni Helenen kanssa, ja heinäkuussa on pitkään odotettu ja kaivattu Musen stadionkeikka (ikäänkuin en olisi ikuisuuksiin päässyt näkemään bändiä, haha). Ajattelin myös käydä kesän aikana huvipuistossa, uida paljon ja risteilyllekin olisi mukavaa päästä. Elokuussa eteen tulee Jurassic Rock Visulahdessa (sekä benjihyppy, jonka olen vannonut suorittavani), ja jonkinmuotoiset sukujuhlat täällä Mikkelissä, jonne saapuu ihmisiä eri puolilta Suomea. Joka päivälle en pysty keksimään uutta seikkailua, mutta olen päättänyt etten anna yhdenkään päivän tänä kesänä mennä hukkaan. Aion tehdä myös jotakin hyödyllistä, joten sadepäivien varalle kaivan esiin vanhoja koulukirjojani (lähinnä ranska, saksa ja italia) ja alan kertaamaan oppimiani asioita, ja jatkan 2013 Tehtävälistani suorittamista muunmuassa lenkkeilemällä, harjoittelemalla piirtämistä ja katsomalla 007-elokuvia. Vuosi on melkein puolessa välissä ja olen onnistunut suorittamaan vasta 5 tehtävää neljästäkymmenestäyhdeksästä! Mutta aikaa on vielä kylliksi, ja tänä kesänä aion saada paljon aikaan.

Hyvää kesän alkua kaikille!

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti