perjantai 30. joulukuuta 2011

Uudenvuodenmasennusta

Ajattelin asiaa hiukan tarkemmin, ja tajusin vasta, että vuosi 2011 on ohitse jo parin päivän sisällä! Samalla minuun iski valtava ahdistuskohtaus, ja nyt melkein itkien en enää saa ajatusta pois päästäni. En oikeastaan tiedä, miksi hermoilen näin, taitaa johtua väsymyksestä. Pitäisi kai käydä yöpuulle ja koittaa huomenna löytää sopiva asu lauantaiksi, mutta tuntuu, ettei minulla ole aikaa nukkua, olisi niin paljon kaikkea mitä täytyy tehdä ennen sunnuntai-aamua. Tosiaan, huomasin ahdistukseni johtuvan ainakin osittain siitä, että vuoden myötä myös loma loppuu, ja minulla on MILJOONA rästiin jäänyttä koulutyötä tekemättä. Haluan kuitenkin viettää lauantain kaikkialla muualla kuin koulukirjojen ääressä, joten ei kai ole muuta vaihtoehtoa, kuin tehdä kaikkensa tämän päivän aikana - kunhan ensiksi ehtisin levätä.

En tiedä, olenko enemmän iloinen vain suruissani vuodenvaihteesta. Olen koko vuoden odottanut tätä, ja aloitin uv-päivän suunnittelemisen jo heinäkuussa, mutta kuten yleensäkin, taaksepäin katsoessa aika tuntuu kuluneen liian nopeasti ja sitä toivoo, että olisi ylimääräinen viikko, tai edes muutama päivä.

Väkisinkin alan pohtimaan, mitä kaikkea olen ehtinyt tehdä vuoden 2011 aikana. Olen kokenut Wanhojentanssit, täyttänyt 18 ja ravannut baareissa, käynyt Pariisissa, ajellut ystävien kanssa autolla 15tuntia putkeen, käynyt useammalla keikalla. Nolannut itseni täysin - monesti - mutta myös tuntenut oloni onnistuneeksi ja hyväksi jossakin. Olen sotkenut asiani totaalisesti, pilannut välini ystäviini, sanonut asioita joita kadun, ihastunut vääriin ihmisiin, oppinut myös näyttämään tunteeni, ja siten loukannut myös itseni, mutta lopulta saanut tilanteen korjattua, sentään joissakin tapauksissa. Opin ajamaan autoa, opin uuden kielen ja löysin itsestäni piileviä kykyjä... Enemmän alan kuitenkin harmitella kaikkea, mitä en saanut aikaiseksi, ja tavoitteita jotka jäivät saavuttamatta. Ja ennen kaikkea, suren koska minusta tuntuu, että uuden vuoden alkaessa kaikki viimeisen 12 kuukauden aikana tapahtunut jätetään taakse, joten muutama ihminen, joiden kanssa en ehtinyt selvittää välejäni ajoissa, jäävät nyt vuoteen 2011 ja jo viikon päästä on myöhäistä korjata virheitä. Se tuntuu siltä kuin joku olisi kuollut.

31.12 on myös suosikkipäiväni ja ehdottomasti vuoden kohokohta, ja kaikesta tästä haikeasta nostalgisuudesta huolimatta aion viettää sen iloiten ja hauskaa pitäen. Tämän hetkisten suunnitelmien (jotka ovat muuttuneet ja kaatuneet jo monet kerrat) menemme päivällä Amarilloon syömään, aloitamme juhlimisen jo aikaisin päivällä (tänään ostamani Breezer, 2 Smirnoff Icea, Kissanminttu ja De Kuyper Sour Apple on kaikki tyhjennettävä) ja, kuten perinteeseen kuuluu, puolenyön aikaan katsomme kaupungin järjestämän ilotulitusnäytöksen, jonka jälkeen täysi-ikäiset lähdemme baariin.

Pelkkä uudenvuodenaaton tunnelma saa aina minut aivan sekaisin. Kyllä sen aistii ilmassa, kun on jokin noin merkittävä päivä. Minulle tunnelman luo tietynlainen jännitys, raskas paino mahanpohjassa, ja taaksepäin numeroita laskeva kello alitajunnassa, kuin raksuttava pommi räjähdysvalmiina. Tunnelman saa aikaiseksi myös ulkona ollessa, kun kuulee vähän väliä rakettien ääniä, vinkumista, paukahtelua, rätinää ja surinaa, ja haistaa ilmassa palaneen käryn. Olen henkisesti vielä aika lapsi, mutta mielestäni ilotulitteista lähtevä ääni ja tuoksu ovat yksi ihanimpia asioita maailmassa.

Vuoden 2012 tuloa en voi millään kuitenkaan estää tai siirtää, joten täytyy vain olla tyytyväinen ja yrittää vielä parin viimeisen päivän ajan tehdä kaikki mitä aioin, mutten saanut aikaiseksi kuluneen vuoden aikana. Turhaan alan harmitella menneitä, sillä jaksan uskoa, että ensi vuodesta tulee uusi alku, ja vähintään yhtä tapahtumarikas ja onnistuneempi kuin edeltäjästään!

2 kommenttia:

  1. Minä en jää ollenkaan ikävöimään tätä vuotta. On vain hyvä, että siitä päästään. :D Ehkä ensi vuosi on parempi.

    VastaaPoista
  2. No nyt kun uutta vuotta on mennyt muutama viikko ni voin jo sanoa että onhan tämä sittenkin parempi :D Vanhat asiat ei ole kadonneet mihinkään vaikka niin pelkäsin, ja kaikkea uuttakin tulee kokoajan vastaan. Kyllä tästä tulee hyvä vuosi!

    VastaaPoista