keskiviikko 30. marraskuuta 2011

And I know the moment's near and there's nothing you can do. Look through a faithless eye. Are you afraid to die?

Noin viikko sitten sain lopulta itseni mukaan Spotifya käyttäviin ihmisten joukkoon, vaikka vielä aiemmin kapinoin valtavirtaa vastaan ja pysyttelin kaukana tästä nuorten uusimmasta nettivillityksestä. En vieläkään täysin tiedä miten homma toimii, mutta tänään onnistuin luomaan itselleni muutaman soittolistan, joista yksi sisälsi ainoastaan suosikkibändini musiikkia.



Siinä sitten päädyin kuuntelemaan useiksi tunneiksi Musea, ja kuten joskus aikaisempinakin kertoina, kun joudun voimakkaan musennuksen valtaamaksi ja Matthew Bellamyn falsettiäänen ihanuudesta humaltuneeksi, sekoan lähes täysin ja kyynel silmässä, sydän pakahtua onnesta soitan samoja kappaleita uudelleen ja uudelleen ja olen maailman onnellisin, että saan kuunnella tällaista musiikkia. Mieleni tekisi huutaa ääneen "You set my soul alight, Matt." ♥

Tiedän ja ymmärrän erittäin hyvin, että on myös joitakin, jokta eivät ole yhtä suurai Muse-faneja eivätkä pidä heidän musiikkiaan mahtavana, tai edes hyvänä, ja että mielestään tämä hehkutukseni on yliampuvaa. Uskon että kaikilla on joku fanituksen, palvomisen kohde, jota he pitävät maailman parhaimpana asiana, ja minulla se on tämä. Jotkut nauravat sille ja jotkut ystäväni pitävät minua hulluna koska pidän kyseisestä bändistä, mutta tiedän itse mistä tykkään, ja miksi tämä musiikki on minulle niin tärkeää.



Varsinkin tänään kuunnellessani aloin miettimään Musen kappaleiden sanoja, ja niiden merkityksiä. En ole ainakaan tähän asti saanut niistä irti paljoa, mutta eihän aina sanoissa tarvitse olla tarinaa tai jotain tärkeää yhteiskunnallista sanomaa? Näidenkin laulujen sanat ovat muuten vain mielenkiintoisia, ja sitäkin enemmän, kaikki muu kappaleessa, soittimien yhteistyö ja (kaikista eniten) solistin lauluääni toimivat täydellisesti. Tästä jaksan tosiaan puhua vaikka tunteja, mutta koska ystäväni eivät ole - vielä ainakaan - huomanneet tätä täydellisyyttä, joudun yleensä pitämään ajatukset ominani ja rauhoittamaan itseni makaamalla sängyn pohjalla kuulokkeet korvillani.



Haluan tässä tuoda esille muutaman ehdottoman suosikki bändin kappaleista.
Laulut eivät ole missään järjestyksessä, eivätkä todellakaan ainoat suosikkikappaleeni.

Kun ensimmäisen kerran kuulin Exogenesis Symphony pt. 1, rakastuin siihen täysin.
Kylmät väreet kulkevat selässä joka kerta kun kuulen
Matthew'n laulun tässä kappaleessa.


Maailmankaikkeuden kaikkien musiikkilajien- esittäjien-teosten kaunein ja
ihanin kohta (koskettava lauluosuus ja ihana kitarasoolo)on
Citizen Erased -kappaleen kohta 2:20 - 4:32.

"Self expressed, exhausting for all
To see and to be
What you want and what you need
The truth's unwinding
Scraping away at my mind
Please stop asking me to describe


For one moment
I wish you'd hold your stage
With no feelings at all
Open minded
I'm sure I used to be so free
"


Showbiz


Screenager



Who's so phoney and always surrounded
Stop your screaming, no one can hear
All the scars on your skin, post no bills
Who you were
Was so beautiful
Remember who... who you were

Hide from the mirror, the cracks and the memories
Hide from your family, they won't know you now
For all the holes in our souls host no thrills

Who you were
Was so beautiful
Memories who... who you were


Apocalypse Please


Soldier's Poem




Space Dementia



Yksi erikoisimpia musiikkivideoita (jota en löytänyt), ja parhaimpia lauluja, jonka tiedän:
- 2 minuutin pituinen alkusoitto on aivan ihana ja pitkän odotuksen jälkeen Mattin ääni kuulostaa jumalaiselta.



"Come ride with me through the veins of history
I'll show you how God falls asleep on the job

And how can we win when fools can be kings
Don't waste your time or time will waste you

No one's gonna take me alive
The time has come to make things right
You and I must fight for our rights
You and I must fight to survive
"



Ruled by Secrecyn säestykseen on ihana nukahtaa iltaisin.
Miten jokin voi tehdä oloni samanaikaisesti niin onnelliseksi ja surulliseksi?

Repress and restrain
Steal the pressure and the pain
Wash the blood off your hands
This time she won't understand
Change in the air
They'll hide everywhere
No one knows who's in control



Anteeksi tämä ihkutukseni, toivottavasti kenenkään pää ei räjähtänyt. Mutta oletetaan, että jos tämä merkintä ei kiinnostanut, eikä Muse kiinnosta, ei myöskään ole eksynyt tätä lukemaan, tai on osannut lopettaa ajoissa. On vain hyväksi saada purkaa tunteitaan jakamalla se muiden kanssa, ja kiitos kirjoittamisen ja musiikin kuuntelun, myöhäisillan sekoamiseni alkaa olla jo ohitse. Nyt voinkin käydä nukkumaan rauhassa. :)





3 kommenttia:

  1. Ah aivan ihanaa tekstiä! Melkein tuli kyynel silmään, osaat kertoa niin hyvin nuo tunteet! Oon itsekin välillä ihan hämilläni, miten jotain voi tykätä näin paljon :)

    VastaaPoista
  2. Jep, melkein hävettää kun välillä sekoan ihan täysin Musea kuunnellessani :D mutta hyvä vain että on joku tällainen "intohimo" ja asia joka piristää aina :)

    VastaaPoista
  3. Moi, tosi kiva postaus! Oot valinnu suuren osan munkin lempikohdista tähän. Mattin ääni on ihaninta mitä korvilla voi kuulla ♥ Go Muse!

    VastaaPoista